Erkka Saario – Mr. Tuulivoima
Ilmattaren hankekehitys- ja investointisalkusta vastaava johtaja Erkka Saario juhli marraskuun alussa 10-vuotispäiväänsä Ilmattaren palveluksessa. Uusituvan energian ja tuulivoiman parissa 43-vuotias Saario on työskennellyt lähes 15 vuoden ajan. Suomen tuulivoima-alan voi hyvällä syyllä sanoa syntyneen näiden vuosien aikana, joten Saario on omalla työpanoksellaan ollut mukana rakentamassa sitä perustuksista ylöspäin. Menestyksen ja kasvun lisäksi hän on myös nähnyt, kuinka yhdestä poliittisesta jytkystä syntyvä paniikki voi sysätä myös auringonnousun alan muutamaksi vuodeksi takaisin pimeyden laaksoon.
Erkka Saarion ja Ilmattaren yhteinen taival alkoi 6. marraskuuta 2012, kun hän tuli yhtiöön hankekehityspäälliköksi. Moninaisten vaiheiden jälkeen hankekehityksen tehtävät ovat Saarion pöydällä myös nyt 10 vuotta myöhemmin, mutta muuten yhtiö ja ympäristö ovat jotain aivan muuta.
− Startup oltiin silloin ja startup ollaan tavallaan tänäänkin, mutta ihan eri asioissa ja skaaloissa, Saario naurahtaa.
Töitä lähdettiin paiskimaan neljän hengen tiimillä, johon kuuluivat yhtiön perustajien Kalle Pykälän ja Mikko Toivasen lisäksi vain talousjohtaja. Saarion vastuulla oli hankekehitys ja hankekehitystiimin kasaaminen.
− Ei minulla varsinaisesti mitään tuulivoiman hankekehityskokemusta ollut, mutta tiesin jotain tuulivoimaloista, joten varmaan jossain määrin lisäsin yhtiön kokonaistietämystä tuulivoimasta liittyessäni porukkaan. Maalaisjärjellä ja hyvien kontaktien avulla hankekehitysasiat pikkuhiljaa selkenivät, Saario toteaa.
Saarion oma kiinnostus uusiutuvaan energiaan oli herännyt opiskeluaikoina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, vaikka 2000-luvun alussa energiatekniikan diplomi-insinöörin koulutuksessa keskityttiinkin vielä pitkälti perinteisiin ydinvoimaan, hiilivoimatekniikkaan ja höyrykattiloihin uusiutuvien jäädessä lähinnä maininnoiksi sivuviitteissä.
− Olen aina tykännyt katsoa eteenpäin ja miettiä, mihin maailma on menossa. Silloin jo puhuttiin, että vetytalous on nurkan takana. Vanhemmat tieteenharjoittajat osasivat kyllä sanoa, että siitä on puhuttu jo 20 vuotta. Ehkä se nyt kuitenkin todella on nurkan takana, Saario naurahtaa jälleen.
− Minulle oli muodostunut vahva käsitys siitä, että jotain muuta oli tehtävä, jotta tämä planeetta saadaan pidettyä elinkelpoisena vähän pidempään. Sähköä tarvitaan kuitenkin niin kauan, kun joku haluaa pitää sähkölampussa valoa päällä. Uusiutuva energia vaikutti sellaiselta ratkaisulta, jota oli lähdettävä viemään eteenpäin. Uusiutuvan energiateknologian olisi pakko kehittyä niin, että se on myös kaupallisesti kannattavaa ja järkevää toimintaa. Tuulivoimatariffin myötä näin myös Suomessa tapahtui, Saario toteaa.
Saariolla on nyt 16- ja 11-vuotiaat lapset, jotka myös motivoivat työskentelemään puhtaamman tulevaisuuden eteen.
− Kyllä tämä tekeminen perustuu totta kai siihen, että koitetaan seuraavalle ja sitäkin seuraavalle sukupolvelle jättää jollain tapaa asuinkelpoinen planeetta.
2008: Ensiaskeleet tuulivoima-alalla WinWinDillä
Saarion ensimmäinen työ tuulivoimasektorilla oli suomalaisen tuulivoimalavalmistaja WinWinDin projektipäällikkönä vuoden 2008 alusta alkaen. Voimalavalmistajana menestyminen vaatii Saarion mukaan pääomia, osaamista ja lisäksi toimivan kotimarkkinan, jolla haastavien teknisten kokonaisuuksien prototyyppaus on mahdollista tehdä. Erityisesti pääomien ja kotimarkkinan puute, jossain määrin myös osaaminen, koitui WinWinDin kohtaloksi. Saario jätti WinWinDin maaliskuussa 2011. Konkurssiin yhtiö asetettiin lokakuussa 2013.
− Itse halusin pitkään uskoa, että menestys olisi mahdollista. Lopulta oli kuitenkin valittava, jäänkö savuaville raunioille katsomaan lopullista romahtamista vai lähdenkö rottana uppoavasta laivasta tekemään jotain järkevämpää.
Hetken aikaa Saario teki projektipäällikön töitä energia-alan konsultointiyritys Novoxilla, mutta tuulivoimakärpänen oli purrut jo sen verran kovasti, että sopivan paikan auetessa oli helppo ratkaisu päättää hypätä Ilmattaren matkaan.
2015: Juhlatunnelmista paniikkiin ja kaaokseen
Ensimmäiset vuodet sujuivatkin vauhdikkaasti. Saario sai kasattua Ilmattarelle hyvän hankekehitystiimin ja ensimmäiset isot hankkeet etenivät. Alkuvuosien hienoimpia hetkiä elettiin vuoden 2015 alussa, kun Alajärven kaupunki hyväksyi Möksyn ja Louhukankaan tuulivoimakaavat yksimielisesti. Ensimmäinen iso projekti oli saatu välimaaliinsa.
− Jos silloin olisi päästy heti rakentamaan ilman valituksia, oltaisiin oltu suoraan tekemässä Suomen suurinta tuulivoimapuistoa. Kaikkien valituskierrosten jälkeen ympyrä sulkeutui kuitenkin vasta kesällä 2021, kun investointipäätös voitiin tehdä, Erkka Saario toteaa.
Edessä olevista valituskierroksista huolimatta alkuvuodesta 2015 tuulivoima-alalla elettiin juhlan ja kasvun aikaa. Suomalaisen tuulivoima-alan synnyttämiseksi luotu tuulivoimatariffi oli pyörimässä ja sen sisällä näytti olevan hyvin tilaa myös Saarion kasvattaman Ilmattaren hankekehitystiimin suunnittelemille projekteille.
− Näytti siltä, että ollaan matkalla kohti suurta menestystä ja painettiin vain lisää kaasua. Kunnes sitten kevään 2015 eduskuntavaaleissa valta vaihtui ja perussuomalaiset tulivat hallitukseen.
Tuulivoimaa vastustaneet perussuomalaiset halusivat kaataa tai vähintäänkin pienentää tuulivoimatariffin sen alkuperäisestä 2500 megawatin koosta. Nämä tavoitteet eivät toteutuneet, mutta jytkyn seurauksena tuulivoima-ala ajautui silti muutaman vuoden ajaksi pahan sekaannuksen tilaan.
− Tariffia perussuomalaiset eivät saaneet kumottua eivätkä pienennettyä, mutta aiheuttivat sellaisen paniikin alalla, että tariffi vedettiin käytännössä yhdessä iltapäivässä täyteen kaikenlaisia hankeaihioita. Seurauksena oli alalle muutaman vuoden musta ja varsin kuollut jakso, jonka aikana haettiin uutta suuntaa, kun markkinaehtoiset investoinnit eivät olleet vielä realismia eikä minikilpailutuksista riittänyt kovin monelle jaettavaa. Yhtä hyvin oltaisiin voitu tehdä järkevää, pitkäjänteistä ja ennustettavissa olevaa politiikkaa paremmalla lopputuloksella, mutta politiikka on politiikka, Saario toteaa.
2017: Merkitykselliset treffit Amsterdamissa
Tariffirahahanojen tukkeutuminen pakotti myös Ilmattaren hakemaan uutta suuntaa. Neljästä hieman toiselle kymmenelle kasvanut henkilökunta piti kokonaisuudessaan lomauttaa. Kalle Pykälän siirtyessä toimitusjohtajan paikalta hallituksen puheenjohtajaksi Erkka Saario otti toimitusjohtajan vastuut.
− Jokuhan siihenkin hommaan piti nimetä, Saario naurahtaa jälleen.
Seuraavina vuosina Ilmatar teki pienellä porukalla pienempiä hankkeita. Tiimi oli supistunut takaisin alkuaikojen neljään−viiteen henkeen. Päivät venyivät kellon ympäri, töitä riitti ympäri vuoden. Samaan aikaan yhtiö etsi kuumeisesti kumppania, joka jakaisi vision Suomen tuulivoimahankkeiden potentiaalista myös tariffin jälkeisessä maailmassa.
Vuonna 2017 isot pyörät lähtivät viimein pyörimään oikeaan suuntaan, kun Saariolla oli Amsterdamissa varttitunnin kahvitreffit ranskalaisen pääomasijoitusyhtiö Omnes Capitalin edustajan Michael Pollanin kanssa.
− Sen vartin aikana ymmärrettiin, että mehän katsellaan tätä maailmaa aika samalla lailla. Me oltiin identifioitu Suomesta muutamia mahdollisuuksia. He olivat valmiita lähtemään tukemaan meitä niissä.
Yhteistyöyritys Ilmatar Energyn perustamisasiakirjat allekirjoitettiin kesäkuussa 2018. Käytännössä samalla istumalla allekirjoitettiin myös kauppakirjat Suomen suurimman tuulipuiston, Piiparinmäen hankeoikeuksista. Edessä oli vielä vuoden verran toisinaan ympärivuorokautistakin työskentelyä 41 tuulivoimalan hankkeen investoinnin valmistelussa, jonka jälkeen koitti Saarion uran tähänastinen kohokohta. Kauppakirjat hankkeen rahoittajan ja omistajan Glenmont Partnersin kanssa oli allekirjoitettu, ja Suomen ensimmäinen teollisen kokoluokan markkinaehtoinen tuulivoimapuistohanke voitiin siirtää Ilmattaren rakennuttamisosastolle toteutettavaksi.
− Silloin pystyi sanomaan, että on omalla työllään saanut jotain näkyvää aikaiseksi, vaikka se ei silloin vielä ollutkaan mitään muille konkreettisesti näkyvää.
Perhe ja jälkikasvu on motivoinut Saariota raivaamaan tietä uusiutuvalle energialle Suomessa. Ilman perheen ja puolison tukea espoolainen perheenisä ei olisi myöskään pystynyt välillä burnoutin partaalla käyneitä hulluja työvuosia tekemään.
− Ollaan vaimon kanssa oltu penskasta saakka yksissä. En voisi kuvitella, miten näitä vuosia olisi mitenkään voinut tehdä tällä lailla, jos siellä ei olisi ollut toinen ihminen pitämässä perhettä ja kotia pystyssä. Vaikka hänkin on tehnyt myös omaa uraansa, meidän työjakomme on saatu jotenkin sommiteltua niin, että ollaan pystytty asumaan saman katon alla ja minä olen pystynyt kiireisimpinä vuosina tekemään lähes yötä päivää näitä hommia.
2020: Takaisin omalle vahvuusalueelle
Erkka Saario luonnehtii itseään energia-alan projekti-ihmiseksi, joka nauttii liiketoiminnan pyörittämisestä, tulipalojen sammuttamisesta, vauhdista ja vaarallisista tilanteista. Prosessi-ihmistä ja byrokratian kehittäjää hän ei kuitenkaan osannut itsestään löytää. Sellaista olisi kuitenkin tarvittu kasvavan energiayhtiön toimitusjohtajan tehtävässä, johon Saario oli ”mustien vuosien” aikana ajautunut. Vuoden 2020 alusta hän pääsikin keskittymään omaan leipälajiinsa hankekehittämiseen ja investointien valmisteluun, kun Juha Sarsama otti Ilmattaren toimitusjohtajan tehtävät hoitaakseen.
− Alkushokin jälkeen tajusin, että näinhän se tietenkin on. Miksi yrittää tehdä jotain mikä ei kiinnosta ja missä ei ole hyvä, jos voi tehdä sellaista mikä kiinnostaa ja missä myös pärjää?
Saario pääsi toistamiseen rakentamaan tiimiä hankekehitykseen osana laajempaa kokonaisuutta sisältäen myös hankeoikeuksilla käytävän kaupan ja investointien valmistelun kokonaisuudessaan. Nyt koossa on vajaan kahdenkymmenen hengen rautainen osaajaporukka, joka työskentelee merkittävän maatuulivoiman hankekehityssalkun ja erittäin kunnianhimoisen investointiohjelman parissa. Lisäksi salkusta ja ohjelmasta löytyy jo nyt kiihtyvällä tahdilla aurinkovoimahankkeita. Vuosikymmenen lopulla mukana voi mahdollisesti olla myös merituulivoimaa. Tulevaisuudessa kiehtovat myös akut ja vetytalouteen liittyvät asiat. Näköpiirissä on sen verran paljon mielenkiintoisia asioita ja uusia teknologioita, että Saario arvelee työskentelevänsä niiden parissa myös seuraavaan kymmenvuotistarkastelun kohdalla.
− Tältä jakkaralta pääsee konkreettisesti vaikuttamaan siihen, minkä näköiseksi koko Suomen sähköjärjestelmä tulevaisuudessa muodostuu.
− Tosi vaikea kuvitella, että en olisi tulevaisuudessakin energia-alalla tekemässä näitä juttuja. Ihan puhtaasti siitä syystä, että en mitään muutakaan osaa, Saario naurahtaa jälleen.
