Älä ole hiilijalanjälkien Bigfoot

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Kaupungit ja yritykset ovat vastuussa toimintansa ilmastokuorman pienentämisestä, mutta myös kotitalouksien toimilla ja arjen valinnoilla on merkitystä. Tiedätkö, millainen sinun hiilijalanjälkesi on ja mitä voisit tehdä sen pienentämiseksi?

Hiilijalanjälki tarkoittaa ilmastokuormaa, joka syntyy ihmisen toiminnan seurauksena. Se toimii konkreettisena ja globaalisti tunnistettuna mittarina, jonka avulla voimme mitata ja vertailla elintapojemme ilmastovaikutusta. Hiilijalanjälki voidaan määrittää yksilölle, organisaatiolle, yritykselle, tuotteelle tai palvelulle.

Päästöjen määrä ilmoitetaan massana hiilijalanjäljen mittayksikön hiilidioksiekvivalentin avulla. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10 300 kg CO₂e/vuosi, josta sähkö muodostaa noin 860 kg CO₂e/vuosi, eli noin kahdeksan prosenttia (Sitra).

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki,
kg CO₂e/hlö/vuosi

Lähde: Sitra

Yksilön hiilijalanjälki lasketaan määrittämällä ihmisen toiminnan eri osa-alueet ja osa-alueiden sisällä tehdyt valinnat. Yksilön toiminta jaetaan selkeyttämisen vuoksi esimerkiksi asumiseen, ruokaan, liikenteeseen ja matkailuun sekä muuhun kulutukseen. Muuhun kulutukseen lasketaan esimerkiksi vapaa-ajan palvelut ja kulutustavarat.

Näiden osa-alueiden sisällä tehtyjen valintojen perusteella määritetään hiilijalanjälki. Esimerkiksi asumiseen sisältyy sähkön käytön määrä ja sähkön alkuperä, lämmitystapa, vedenkulutus ja asuntotyyppi. Näille osa-alueille on laskettu päästöarvio, joka lisätään yksilön hiilijalanjälkeen.

Arkisilla valinnoilla autat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa – Näin pienennät hiilijalanjälkeäsi helposti

Kulutuksessa syntyneistä päästöistä yli 60 prosenttia syntyy Suomessa kotitalouksissa,ja siksi arkisten valintojen merkitys on huomattava ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (Ymparisto.fi). Kulutustapojen muutoksella kotitaloudet voivat laskea energiakulutuksensa kasvihuonepäästöjen määrää jopa 60 prosenttia (Syke). Monet pienet valinnat voi helposti muuttaa ilmastoystävällisemmiksi. Laadukkaat tavarat kestävät pidempään, ja huoltamalla tai korjaamalla tavaroita niiden elinkaarta voidaan pidentää.

Uusiutuvan energian sähkösopimus on merkittävä ilmastoteko

Kodin sähkösopimuksen vaihtaminen puhtaaseen uusiutuvaan energiaan on helpoin ja nopein hiilijalanjälkeä pienentävä teko. Vaihtamalla tuulivoimaan hiilijalanjälkesi pienenee välittömästi yli kahdeksan prosenttia (Sitra).

Valitsemalla tuulisähkösopimuksen, pienennät omaa hiilijalanjälkeäsi ja vähennät näin maapallon hiilikuorimitusta. Ilmattaren tuulisähkö on Suomessa tuotettua täysin päästötöntä lähienergiaa, josta ei synny lainkaan haitallisia pienhiukkas- tai hiilivetypäästöjä.

Laske kodin sisälämpötilaa ja vähennä vedenkäyttöä

Suomessa käytetystä energiasta jopa 27 prosenttia kuluu rakennusten lämmitykseen. Yksinkertainen tapa säästää kodin lämmitykseen käytettävää energiaa on laskea sisälämpötilaa. Sisälämpötilaksi suositellaan 20–21 astetta. Yhden asteen lämpötilanlasku vähentää myös lämmityskustannuksia noin viisi prosenttia. (Ilmastopaneeli: Ilmasto-opas)

Jo pienillä teoilla, kuten ruokahävikin ja vedenkäytön pienentämisellä saadaan aikaan huomattavia päästövähennyksiä.

Myös vedenkäytön vähentäminen vaikuttaa huomattavasti kodin energiakulutukseen. Yksi kerrostaloasukas käyttää vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa, kun Suomen tavoitteellisena kulutuksena pidetään 100–120 litraa asukasta kohti. Lyhyillä suihkuilla, vaatteiden tuuletuksella pesun sijaan ja vettä säästävien pesuohjelmien käytöllä voi helposti vähentää vedenkulutusta.

Suosimalla kotimaista autat suomalaisia työllistymään

Panosta kotimaisiin tuotteisiin. On selvää, että Suomessa kasvukausi on lyhyt ja tiettyjä elintarvikkeita täytyy tuoda ulkomailta. Suomen satokauden aikana kannattaa kuitenkin ostaa kotimaisia tuotteita. Pienennät näin epäsuorasti omaa hiilijalanjälkeäsi, kun ostat tuotteita, joiden kuljetuksesta aiheutuneet päästöt pysyvät matalana.

Myös ruokahävikin minimoiminen on ilmastoteko, sillä ruokahävikki vastaa noin kymmenesosaa maailman kasvihuonepäästöistä. Yksi asukas heittää Suomessa noin 65 kiloa ruokaa roskiin vuodessa (UNEP: Ruokahävikin raportti 2021).

Kotimaisuutta kannattaa harkita kaikissa kulutuspäätöksissä. Jos esimerkiksi kotona käyttämäsi sähkö tuotetaan Suomessa, vähennät osaltasi Suomen riippuvuutta tuontienergiasta ja autat samalla suomalaisia työllistymään.

Oman hiilijalanjäljen voi laskea hiilijalanjälkilaskurilla

Hiilijalanjäljen laskemiseksi on kehitetty laskureita, jotka antavat helposti ymmärrettävän arvion omasta ilmastokuormasta. Laskurin tulosta voi pitää karkeana mittarina siitä, mitä omia valintoja olisi syytä muuttaa. Otathan huomioon, että eri laskurit eivät aina ole vertailukelpoisia keskenään.

Kokeile esimerkiksi Sitran elämäntapalaskuria ja arvioi, mitä arjen muutoksia voisit tehdä pienentääksesi hiilijalanjäljestäsi.

Voit myös vertailla ja testata laskurilla, kuinka paljon kotitaloutesi hiilijalanjälki pienenisi, jos vaihtaisit sähkösopimuksen tuulisähköön. Tuulisähkösopimukseen vaihtaminen on helppoa ja edullista. Sinun ei täydy sitoutua isoihin elämäntaparemontteihin tai maksaa enemmän ilmastovalinnoista.