Niin hyvää tuulta – Mitä hyötyjä tuulivoima tuo?

Suomalaiset suhtautuvat nyt myötämielisesti tuulivoimaan, vaikka vielä vuosikymmen sitten energiamuoto epäilytti. Tiedon karttuminen lisää positiivista suhtautumista, ja tutkimustietoa on koko ajan enemmän saatavilla. Tämä juttu selvittää, mitkä ovat tuulivoiman keskeiset valtit.

Suomalaisten asenteet tuulivoimaa kohtaan ovat myönteisessä nosteessa. Ilmattaren teettämän tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista on halukkaita ostamaan tuulivoimalla tuotettua sähköä, ja reilusti yli kolmasosa kansalaisista toivottaisi tuulivoimapuiston tervetulleeksi kotikuntaansa. Millaista hyötyä tuulivoimaloista sitten koituu ympäristölle, kunnille ja kansalaisille?

Minimaaliset päästöt ja olemattomat myrkkyvalumat

Uusiutuvat energiamuodot tarjoavat selkeää vipuvartta aikamme polttavampien kriisien ratkomisessa. 78 prosenttia suomalaisista tietää, että tuulivoima on varsin ympäristöystävällinen energiamuoto. Se on uusiutuvaa ja tuotantovaiheessa päästötöntä. Tuulivoima myös valtaa markkina-alaa fossiilisilla polttoaineilla tuotetulta energialta.

Tuulta on käytössä rajattomasti. Kipakoina pakkaspäivinä tuulet voivat olla maan tasolla leutoja, mutta turbiinit pyörivät parinsadan metrin korkeuksissa, jossa tuulee aina. Tuulivoimaa tuotetaankin mitatusti eniten talvella. Lisäksi, kun tuulivoimaan yhdistetään aurinkovoima ja erilaiset energian varastointitavat, vältytään tuotannon vaihteluilta.

Sähköntuotantolaitoksissa syntyy joskus vaarallisia päästöjä, kuten polttoainevalumia, jotka pahimmassa tapauksessa pääsevät valumavesien mukana maaperään. Tuulivoimaloista tällaisia valumia ei synny tai ne pystytään rajaamaan esimerkiksi turbiinin konehuoneeseen.

79 % suomalaisista on sitä mieltä, että tuulivoima on hyvä keino hankkia kotimaista energiaa.

Metsähallituksen tuulivoimatiimi kehittää, kaavoittaa, luvittaa ja myy tuulivoimahankkeita valtion mailla. Tuulivoima-asiantuntijana tiimissä työskentelevä Johanna Hätälä kertoo, että voimaloiden suunnittelussa ympäristöstä kartoitetaan uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja.

Rakennusvaiheessa näiden arvokkaiden lajien reviirit tulee ehdottomasti kiertää.

– Kaikki rakentaminen toki vaikuttaa ympäristöön, mutta kun tehdään tarvittavat maastoselvitykset ja hanke toteutetaan vastuullisesti, voidaan luontoarvoja säilyttää, Hätälä sanoo.

Metsähallituksen tavoitteena on edistää Suomen hiilineutraaliutta ja tässä tuulivoimalla tuotetulla uusiutuvalla energialla on paljon annettavaa.

Ilmatar seuraa komponenttien valmistuksesta, työmaaliikenteestä ja koneiden käytöstä syntyviä päästöjä tarkasti ylläpitämällä omaa hiilijalanjälkilaskentaa. Voimalatoimittajilta saadaan tarkat tiedot heidän tuotantonsa päästöistä. Betoni valmistetaan paikallisesti tuulivoimapuiston sisällä, mikäli kohde soveltuu mobiilibetoniaseman käyttöön. Näin työmaalle ei tarvitse rahdata 80–100 autolastillista betonia perustusta kohden ja isoilta kuljetuspäästöiltä säästytään.

Tiensä päähän tulleet tuulivoimalat kiertoon – ja takaisin tien päälle

Tuulimyllyjen osista 90 prosenttia voidaan kierrättää. Yhden voimalan perustusten ja turbiinin yhteenlaskettu teräsmäärä voi olla jopa puolimiljoonaa kiloa.

– Teräsrakenteissa on kiinni isot rahat, kierrätysteräksessä juuri nyt noin 200 euroa per kierrätystonni. Ei ole kenenkään intresseissä jättää myllyjä kierrättämättä, Ilmattaren rakennuttajapäällikkö Harri Rauma kertoo.

90 % tuulimyllyjen osista voidaan uusiokäyttää.

Kun voimala puretaan, sen perustusten betoni pulveroidaan ja hyödynnetään edelleen esimerkiksi tierakentamisessa. Lasikuitu uusiokäytetään betonin valmistuksessa. 80-metristen siipien kärjessä on ukkosen takia noin kymmenen metrin matkalta hiilikuitua. Myös vaikeasti kierrätettävälle hiilikuidulle on löydetty ratkaisu betoniteollisuudesta, sitä voidaan nykyään käyttää myös betonin valmistuksessa sidosaineena. Uusia kierrätysratkaisuja etsitään jatkuvasti, ja esimerkiksi Ilmattarella on Stena Recyclingin kanssa sopimus siipien kierrättämisestä.

Tuulivoimaloiden käyttöikä on jopa 35–40 vuotta ja kerran tuulivoima-alueeksi kaavoitettuja alueita tullaan hyödyntämään pitkään.

– Nythän ei voida ennustaa, mikä on sähkön hinta 30 vuoden päästä, mutta jos nykyinen trendi jatkuu, on varmasti todella iso tarve rakentaa uusi perustus ja turbiini vanhan viereen, Rauma toteaa.

Entäpä energiapoliittiset hyödyt?

Suomalaisilla olisi kova tarve irtautua Venäjästä energiantuotannossa. 79 prosenttia kansasta on sitä mieltä, että tuulivoima on hyvä keino hankkia kotimaista energiaa. Harri Rauman mukaan uusiutuvilla energiamuodoilla on merkittäviä etuja, kun pyritään lisäämään omavaraista energiantuotantoa.

Perinteisiin energiantuotantolaitoksiin verrattuna tuulivoimala on nopea rakentaa, vaikka luvitus- ja rakentamisvaihetta voi hidastaa valituskierre. Valitukset ovat Rauman mielestä ymmärrettäviä, koska uudehkoon teknologiaan liittyy usein epätietoisuudesta kumpuavaa pelkoa.

Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että tuulivoimaloita tulisi rakentaa tasaisesti kaikkiin maakuntiin Suomessa. Voimaloita saadaankin hyvin sijoitettua ympäri maata pois lukien Itä-Suomi. Hajauttaminen tuo Rauman mukaan myös kaivattua turvallisuuspoliittista varmuutta, kun kaikki tuotantolaitokset eivät sijaitse samassa ryppäässä.

Tieverkon kunnostusta samalla vaivalla

Tuulivoimala tai yhtä lailla aurinkovoimalakin vaatii laajasti infrastruktuuria, ja voimala-alueiksi kaavoitetut maat ovat usein myös virkistyskäytössä. Miten uusi infra vaikuttaa alueellisesti? Rajoitetaanko liikkumista tuulipuistoissa?

Johanna Hätälän mukaan esimerkiksi virkistystoiminta voi rakennusvaihetta lukuun ottamatta jatkua ennallaan voimala-alueella. Uutena etuna on, että läskipyöräreiteille, marjamättäille ja metsästysretkille pääsee vaivattomammin, kun tuulivoimalahankkeissa rakennetaan uutta tiestöä ja parannetaan vanhaa. Tiet pidetään kunnossa ja lumien auraus hoidetaan läpi talven.

Joskus tuulivoimapuiston rakentamisen yhteydessä alueelle on pystytetty lintutorni linnuston selvitykseen, mutta torni on sittemmin jäänyt ilahduttamaan paikallisia bongareita. Harri Rauma taas muistaa eräänkin eteläpohjanmaalaisen hiihtomajan, joka sijaitsi huonojen kulkuyhteyksien päässä. Tuulivoimapuiston rakennuttamisen jälkeen hiihtäjät pääsivät laduille ja majalle huomattavasti sutjakkaammin.

– Paikalliset ilahtuivat uudesta parkkipaikasta ja parannetuista teistä niin kovin, että siellä alettiin heti suunnitella suurta hiihtoriehaa.

Kuntiin uutta verta ja parempaa palvelutarjontaa

Liki puolet suomalaisista on sitä mieltä, että tuulivoimalla on positiivinen vaikutus myös sijaintikuntansa talouteen. Tuulivoima tuokin kuntiin lisätuloja kiinteistöverojen ansiosta ja verotuloilla voidaan tuottaa asukkaille parempia palveluja. Harri Rauman laskujen mukaan kunnat saavat voimalan koko käyttöiän eli 30 vuoden aikana 350 000 euroa per voimala, siis pyöreästi kymppitonnin per vuosi.

 – Kunnan imago kirkastuu, kun satsataan uuteen teknologiaan ja ympäristöystävälliseen ajatteluun, Rauma sanoo.

– Kenties pienemmät paikkakunnat alkavat sitten houkutella uutta, nuorempaa väestöä muuttamaan näille aiemmin ehkä vähemmän ’mediaseksikkäille’ paikkakunnille. Väestöpohja nuortuu, mikä taas tuo mukanaan uutta elinvoimaa.

Paikkakunnilla, joihin on rakennettu useampia tuulivoimaloita ja energiantuotanto on vuosien ajaksi turvattu, uskalletaan satsata liikunta- ja virkistyskohteisiin, monitoimitaloihin tai peruskoulurakennusten korjauksiin. Joskus kunta saa myös tuulivoimalan kautta uusia teknologiapalveluita. Hyvänä esimerkkinä toimii Humppila-Urjalan hanke: paikallisen verkkoyhtiön kanssa rakennettiin valokuituyhteys syrjäiselle alueelle, jossa yhteyttä ei ole aiemmin ollut.

Tuulivoimahankkeet myös työllistävät ison joukon suomalaisia. Esimerkiksi Ilmattarella suunnittelutyö teetetään kokonaisuudessaan Suomessa. Kotimaiset pääurakoitsijat työllistävät mielellään paikallisia maansiirtourakoitsijoita, jotka taas suhteillaan käyttävät paikallisia kiviainestoimijoita. Rakennushankkeen työntekijät käyttävät paikallisia kauppapalveluita ja toimistotiloja, ja lisäksi tarvitaan majoitusta, siivousta ja jätehuoltoa.

Entä mitä MINÄ siitä saan?

Suurimmat yksilölle tuulivoimasta koituvat edut ovat toistaiseksi arvopohjaisia. Tuulisähkön hinta ei nimittäin ole esimerkiksi ydinvoimalla tuotetun sähkön hintaa merkittävästi edullisempi, sillä hinta muodostuu sähköpörssissä. Toisaalta hyvin tuulisina päivinä hinta voidaan saada painettua miinusmerkkiseksi, ja mikäli tuulivoimaloita rakennetaan nykyisellä tahdilla, hinnat eivät ainakaan tule kohoamaan.

Tällä hetkellä tuulivoimaloita rakennetaan eniten agraarivaltaisille paikkakunnille. Maanviljelijät ja -omistajat voivat panna metsämaitaan tuottamaan vuokratuloja ja olla samalla mukana siirtymässä kohti kestävämpää tulevaisuutta. Mikäli ei satu omistamaan hehtaareittain metsää, on kansalaisen keskityttävä laajempaan yhteiseen hyvään ja elinkelpoisen planeetan vaalimiseen tuleviakin sukupolvia ajatellen.

Tuulivoiman etuja pähkinänkuoressa:

1 Uusiutuva, päästötön energianlähde, jota saatavilla rajattomasti.

2 Vauhdittaa Suomen energiaomavaraisuutta.

3 Suomen energiantuotannon huoltovarmuus paranee merkittävästi.

4 Jopa yli 90 % tuulivoimaloiden osista voidaan uusiokäyttää.

5 Kunnille verotulojen kautta varoja uusiin rakennushankkeisiin ja palveluihin, myös veroäyri laskee joissakin tapauksissa.

6 Maanomistajille maksetaan vuokratuloja koko puiston 35-40-vuotisen käyttöiän ajan.

7 Uusia teitä rakennetaan, mikä helpottaa pääsyä luontopoluille ja hiihtoreiteille ja harjoittamaan jokamiehenoikeutta.

8 Voimalatyömaat työllistävät paikallisesti.

9 Rakentaminen lisää elinvoimaa ja houkutustekijöitä paikallistasolle.

10 Hidastaa ilmastonmuutosta.