"Suomesta puhtaan energian suurvalta" – tässä ovat Kai Mykkäsen teesit
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja ja aiemmin myös ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä sekä sisäministerinä toiminut Kai Mykkänen vastasi Ilmatar Virta -julkaisun haastattelussa, hänen sanojaan lainataksemme, tärkeisiin ja varsin laajoihin kysymyksiin – ytimekkäästi.
Mykkänen tunnetaan uusiutuvan energian puolestapuhujana, jolla on visio puhtaan energiantuotannon Suomesta yhdistämällä uusiutuvat ja ydinvoima. Hänen mielestään Suomella on merkittävä potentiaali energiantuottajana – toimialan suurvallaksi saakka.
Minusta on tavoiteltava vähintään sähkön vuosituotannon kolminkertaistumista nykyisestä.
Miten näet Suomen energiantuotantotilanteen vuonna 2035 mukaan lukien uusiutuvan energian, ydinvoiman, vetytalouden ja muutkin lähteet – saat esittää varovaisen, realistisen ja optimistisen ennusteesi?
– Minusta on tavoiteltava vähintään sähkön vuosituotannon kolminkertaistumista nykyisestä. Fingrid povaa suunnilleen tuplaantumista vuoteen 2030 mennessä. Pääosa tulee olemaan tuulivoimaa. On kuitenkin tärkeä huolehtia myös ydinvoiman lisärakentamisesta ja vesivoiman tehonkorotuksista. Niiden puute hidastaisi vetytalouden investointeja ja veisi tavallaan tuulivoimaltakin teollista sähkönkysyntää. Elektrolyysiä ja raskasta teollisuutta ei ole varaa ajaa niin voimakkaasti tuulen mukaan kuin mitä olisi pakko, jos tuulisähkön määrä suhteessa pohjoismaisen sähköpörssin Nordpoolin kokonaisvolyymiin moninkertaistuisi niin rajusti kuin tapahtuu ilman ydinvoiman ja vesivoiman lisääntymistä rinnalla.
Mitkä ovat suurimmat mahdollisuudet Suomelle uusiutuvan energian tuottajana? Entäpä uhkakuvat?
– Suurin mahdollisuus on Euroopan laajin pinta-ala potentiaalisille maatuulihankkeille ja poikkeuksellisen hyvät olosuhteet merituulivoimalle. Tärkeänä lisänä erinomainen kantaverkko ja mahdollisuus pitää se sellaisena paremmin kuin Keski-Euroopassa. Suurin uhka maksimaaliselle puhtaan energian suurvallaksi nousemiselle lienee se, että sähkön hintavaihtelut muodostuvat niin suuriksi, ettei sähköä tuotteiksi jalostavaa teollisuutta synny tarpeeksi ja tuulivoima näin ollen kannibalisoi oman bisneksensä siten, että sähkön hinta on ihan nollissa tuulisena aikana ja sitten kun sähköstä saisi hintaa, niin ei tuule. Ongelmamme pohjoismaiden keskinäisessä kisassa lienee riskiä ottavan kotimaisen pääoman puute.
Luvitusprosesseissa kestää tällä hetkellä koko maan kansainvälisenkin kilpailukyvyn kannalta liian kauan – miten ratkaistaan tämä haaste eri käsittely- ja päätäntäelimissä?
– Karsimalla valituskohtia, säätämällä käsittelyajalle takuu ja yhdistämällä lupakäsittelyitä samaan lupavirastoon, jossa pidettäisiin huolta myös valtakunnallisemmasta yhdenmukaisuudesta. Käsittelijöitäkin tarvitaan lisää, mutta tämän hoitaminen pelkästään resurssien lisäämisellä ei onnistu, koska tarpeeksi moni pätevä juristi ei hakeudu näihin hommiin.
Miten Kai Mykkänen itse huolehtii vastuullisesta energiankäytöstä, oletko säästänyt sähkönkäyttöä energiakriisin aikana?
– Kyllä, laskimme asunnon lämpötilaa ja vältimme ilma-vesilämpöpumppumme lämmitystehon käyttöä tehohuipun tunteina erityisesti marras-joulukuussa, kun kansallisen sähköjärjestelmän tila oli tiukka. Lisäksi lataamme sähköautomme pääsääntöisesti yöllä. Pyykin- ja astianpesukoneetkin pyörivät useimmin iltayöstä. On kuitenkin auliisti myönnettävä, että meidän vanha omakotitalo vuotaa yläkerrasta aivan turhan paljon, joten eristävä remontti olisi varmasti paikallaan.
Miten Suomi voi päästä vetytalouden Pohjoismaisessa kilpajuoksussa paalupaikalle, kun esimerkiksi Ruotsilla on lyödä pöytään merkittävä terästeollisuus ja sen tarvitsemat vetyvarat teräksen puhtaassa tuotannossa? Onko meillä vastaavia argumentteja?
– On meilläkin merkittävä terästeollisuus, Raahen ja Tornion suuret tehtaat etunenässä. SSAB:n ruotsalainen toimitusjohtajakin on tänä talvena todennut, että vetypelkistyksen siirtyminen saatetaan sittenkin toteuttaa ensin Raahessa ja vasta myöhemmin Luulajassa, koska luvitus saattaa edetä Suomessa nopeammin ja usko puhtaan sähkön saatavuuteen siirtoyhteyksineen on parempi Suomen puolella. Ei siis mennä siihen lankaan, että ruotsalaiset aina brändäävät tilanteensa mahtipontisemmin!
Keskeistä on luvituksen sujuvoittaminen niin sähköntuotannossa, siirrossa kuin jalostavan teollisuuden hankkeissa.
– Mutta, kilpajuoksu on käynnissä! Erityisesti siis sähköä jalostavan teollisuuden sijainneista – koska tätä teollisuutta tulee rajallinen määrä, ja se voi aidosti valita puolensa – eikä ole sidoksissa hyviin tuulipaikkoihin. Tuulivoimaa kyllä tulee kummallekin puolelle lahtea ennen pitkää. Ja siksi seuraavan hallituksen on otettava rohkea ja määrätietoinen ote, että tehdään Suomesta puhtaan energian suurvalta ja myös sanotaan se ääneen. Keskeistä on luvituksen sujuvoittaminen niin sähköntuotannossa, siirrossa kuin jalostavan teollisuuden hankkeissa. Lisäksi on pysyttävä Ruotsin edellä ydinvoiman olosuhteiden parantamisessa niin pienempien modulaaristen reaktorien kuin suuremman luokan voimaloidenkin osalta.
Onko Ruotsi meille energiakilpailussa kumppani vai kilpailija?
– Sekä että. Kilpailemme kovasti jalostavan teollisuuden hankkeista ja epävarmuus sähkön- ja vedynsiirron pullonkauloista tekee siitä kilpailua myös sähköjärjestelmien välillä. Samalla on selvää, että Amerikasta tai Kiinasta katsoen kysymys on ennen kaikkea siitä, tunnistetaanko pohjoismaat kokonaisuutena energiamurroksen kultalaaksona, johon kannattaa sijoittaa sähköä jalostavia toimintoja ennemmin kuin Keski-Eurooppaan, jolla on vaikeuksia edes korvata maakaasun saannin vaikeutumisensa, saati moninkertaistaa energiantuotantoa.
Minkälaisilla muilla toimenpiteillä Suomi voi menestyä uusiutuvien kilpajuoksussa, johon liittyy äärettömän merkittävät ympäristölliset ja taloudellisetkin potentiaalit?
– Verotuksen ja muiden kustannustekijöiden ennustettavuudella.
Kai Mykkänen ja Ilmattaren toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström kuvattuna espoolaisen kauppakeskus Niityn edustalla.
Tuotamme Ilmattarella jo lähivuosina merkittävän maatuulivoimamäärän lisäksi myös merituuli- ja aurinkovoimaa. Miten näette tällaisen huippuasiantuntijaorganisaation roolin vihreän siirtymän ja energiapolitiikan päätöksenteossa ja toteutuksessa?
– Ratkaiseva. Politiikalla pitää tehdä paljon, mutta lopulta kyse on yksittäisten tiimien uskosta, taidosta ja sitkeydestä! Varsinkin sen suhteen, että pääomaköyhä maa pystyy keräämään ne miljardit, jotka tarvitaan näihin investointeihin.
Itä- ja Kaakkois-Suomen kysymys liittyen tuulivoimarakentamisen ja Puolustusvoimien ilmavalvontatutkiin on eräs merkittävä ja ratkaisuja edellyttävä kysymys. Mitä ajatuksia tästä? Tiedot ns. Rädyn selvityksestä eivät ole lupaavia rakentamisen puolesta.
– En ole sotilas enkä insinöörikään, mutta silti minun on vaikea uskoa, ettei tähän ongelmaan löytyisi niin sanotusti luovempia ratkaisuita – kunhan kaikki osapuolet tajuavat, että tässä ratkaistaan miljardien arvosta rahallista bisnestä. Eli, voitaisiinko tuulivoimaloiden ja tutkien tekniikkaa yhteensovittaa tai vähintään sopia tuulivoimaloiden pysäyttäminen tiettyinä hetkinä tai tietynlaisissa tilanteissa?
Siksi esitän, että hallitusohjelmassa otetaan rohkeasti ja ylpeästi tavoitteeksi Suomen nostaminen puhtaan energian suurvallaksi sekä todetaan selkeästi, että tämä on 2020-luvun tärkein teollisuuspoliittinen tekomme.
Olisiko järkevää tukea vihreän vedyn tuotannon käyntiin saamista Suomessa, ja millä tavoilla?
– On ja pilottitehtaita toki tuetaankin. Olin hiljattain Harjavallassa P2X:n elektrolyyserin peruskiven muurauksessa ja he kuten muutkin saavat tämän sukupolven hankkeisiin investointituen. Harjavallan elektrolyyseristä taitaa tulla ensimmäinen, jossa vettä hajotetaan vedyksi nimenomaisesti myös synteettisen metaanin tuottamista varten.
Ollaanko Suomessa mielestäsi riittävän tietoisia uusiutuvan energian mahdollisuuksista ja potentiaalista koko Suomen talouden mittakaavassa, riittääkö Ukrainan sota ja energiakriisi tuomaan asian myös käytännön tasolle? Joidenkin väitteiden mukaan uusiutuva energia voi olla Suomelle talousmielessä kuin öljy arabivaltioille aikanaan – tosin päästöttömästi.
– Ei olla riittävän tietoisia. Siksi esitän, että hallitusohjelmassa otetaan rohkeasti ja ylpeästi tavoitteeksi Suomen nostaminen puhtaan energian suurvallaksi sekä todetaan selkeästi, että tämä on 2020-luvun tärkein teollisuuspoliittinen tekomme.
