Ylpeästi energiasta. Rohkeita keskustelunavauksia uudistuvan energiantuotannon viimeisimmistä tuulista.

Maria Ohisalo

Vihreän siirtymän haasteet ja mahdollisuudet – haastattelussa ministeri Ohisalo

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo vastasi Ilmatar Virta -julkaisun esittämiin kysymyksiin uusiutuvan energian potentiaalista Suomelle, uusiutuvan energian rakentamisen hallinnollisten prosessien nopeuttamisesta ja siitä, ollaanko Suomessa riittävän hereillä poliittisessa päätöksenteossa muun muassa vetytalouden edellyttämistä toimenpiteistä ja kilpailuasetelmasta kansainväliselläkin tasolla.

Tässä jutussa ratkaistaan tai vähintäänkin kehitetään useita kysymyksiä liittyen suomalaiseen uusiutuvan energian tuotantoon ja tulevaisuuteen.

Millä toimilla uusiutuvan energian hallinnolliset prosessit voidaan saada nopeammiksi, riittääkö lisäbudjetoitu summa ja miten tämä raha jaetaan järkevimmin?

– Hallitus esittää etusijamenettelyä luvituksessa ja hallinto-oikeuksien käsittelyissä ympäristöystävällisille vihreän siirtymän hankkeille. Tällä halutaan vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisesta energiasta, lisätä energiaomavaraisuutta sekä siirtyä kohti ekologisesti kestävämpää taloutta. Tätä uutta mallia voi siis perustellusti kutsua vihreiden investointien kiihdytyskaistaksi.

– Aluehallintovirastot tulevat antamaan lupakäsittelyssä etusijan uusiutuvan energian, vähähiilisen vedynvalmistuksen, teollisuuden sähköistämisen, hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen sekä akkuteollisuuden hankkeille. Ei merkittävää haittaa -periaate olisi voimassa, eli hankkeet eivät vastaavasti saisi heikentää esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tilaa. Hankkeet ja esimerkiksi niihin liittyvät kaavat voisivat saada etusijan myös hallinto-oikeuksien käsittelyssä.

– Iso osa tätä on se, että lupakäsittelyn ja hallinto-oikeuksien henkilöresursseja vahvistetaan. Näistä on leikattu reilusti viime vuosikymmenellä ja se on ollut virhe. Rahoituksen turvin ratkaisut syntyvät nopeammin niiden tasosta tinkimättä. Laadukas luvitus on kaikkien etu.

Iso osa tätä on se, että lupakäsittelyn ja hallinto-oikeuksien henkilöresursseja vahvistetaan. Näistä on leikattu reilusti viime vuosikymmenellä ja se on ollut virhe.

– Lupamenettelyjen ja hallinnollisten prosessien sujuvoittamiseen on budjetoitu noin 40 miljoonaa euroa 4,5 vuoden aikajaksolle – siis noin 9-10 miljoonaa euroa per vuosi. Määrärahat kohdentuvat lupaviranomaisten (AVI, ELY, TUKES) lupakäsittelyn vauhdittamiseen sekä hallinto-oikeuksien muutoksenhaun vahvistamiseen. Lisäpanostuksia suunnataan myös digitaalisen lupakäsittelyn kehittämiseen sekä kuntien lupapuolen tukemiseen.

Uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon rakentaminen ei ole tärkeää ainoastaan ilmastokriisin kannalta vaan on kestävä pitkän aikavälin ratkaisu myös kasvaviin energian hintoihin.

Onko Suomen poliittinen kenttä tietoinen uusiutuvan energian mahdollisuuksista ja potentiaalista koko Suomen talouden mittakaavassa, pitäisikö herättelyä tehdä laajemmin ja miten?

– Ainakin tietoisuus on hiljalleen heräämässä, mutta työtä on yhä tehtävänä. Työ on erityisen ajankohtaista siksi, että Putinin julma hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut koko Euroopan laajuisen fossiilienergian kriisin. Viimeistään tämä sota ja sen aiheuttama energiakriisi tekevät selväksi sen, että fossiilisista polttoaineista pitää irtautua nopeasti.

– Uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon rakentaminen ei ole tärkeää ainoastaan ilmastokriisin kannalta vaan on kestävä pitkän aikavälin ratkaisu myös kasvaviin energian hintoihin. Muuten fossiilisen energian hinnanvaihtelu ja kansainväliset jännitteet tulevat osumaan kansalaisten kukkaroihin myös tulevinakin vuosina.

– Tätä viestiä kuuluu myös johdonmukaisesti suomalaisen elinkeinoelämän suunnalta. On tärkeää, että ilmastotoimien tekeminen jatkuu myös tulevan hallituskauden aikana ja yritysten toimintaympäristö säilyy ennustettavana. Uskon, että paras kannustin on sen ymmärtäminen, miten vihreän siirtymän etujoukossa oleminen tuo Suomeen investointeja ja synnyttää uutta työtä.

Miten ympäristöministeri Ohisalo itse aikoo edistää vihreää siirtymää ja energiapolitiikkaa kokonaisuutena Suomessa, olisiko kertoa konkreettisia keinoja tai esimerkkejä? Keitä tarvitaan apuun?

– Vihreän siirtymän toimia ja energiaomavaraisuuden vahvistamista voivat tehdä niin valtio, yritykset kuin kansalaisetkin. Haluaisin tässä kohtaa korostaa eri keinoja, joilla ihmisiä voidaan tukea siirtymässä.

– Jo aiemmin valtio on myöntänyt tukea energiaremontteihin. Erityisesti öljylämmityksestä luopumisen tuki on ollut suosittu kansalaisten keskuudessa.

– Nyt uutena keinona olemme hallituksessa päättäneet niin kutsutuista energiaomavaraisuuslainoista, joilla annetaan vauhtia pk-yritysten, kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden puhtaan teknologian investointeihin sekä energiatehokkuusremonttien tekemiseen. Puhtaat ja energiaomavaraisuutta vahvistavat ratkaisut ovat kodeille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pitkällä aikavälillä myös kannattavia, mutta mittavien alkuinvestointien tekeminen on ollut monelle taloudellisesti mahdotonta.

– Tavoitteena on, että uusi takausmalli kohdentuisi esimerkiksi hankintoihin, joilla parannetaan merkittävästi rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviksi. Tällaisia energiamuotoja ovat esimerkiksi maalämpö ja aurinkoenergia. Takausmalli voisi kohdentua myös vähäpäästöisten kulkuneuvojen hankintaan ja latausinfrastruktuurin rakentamiseen.

Maria Ohisalo

Suomella on kaikki edellytykset pärjätä vetytalouteen siirtymisessä. Hankkeita on jo vireillä eri puolilla maata.

Miten Suomi voi päästä vetytalouden Pohjoismaisessa kilpajuoksussa paalupaikalle, kun esimerkiksi Ruotsilla on lyödä pöytään merkittävä terästeollisuus ja sen tarvitsemat vetyvarat teräksen puhtaammassa tuotannossa? Onko meillä vastaavia argumentteja?

– Suomella on kaikki edellytykset pärjätä vetytalouteen siirtymisessä. Hankkeita on jo vireillä eri puolilla maata. Hallitus on suunnannut myös esimerkiksi koronaelvytyksen yhteydessä rahoitusta ja tukea puhtaille vetyhankkeille.

– Puhtaan vedyn edistämisessä puhtaalla sähköntuotannolla on ratkaiseva rooli. Suomessa tuulivoima nousee tässä keskeiseen osaan. Hallitus on juuri asettanut selvityshenkilön ratkomaan aluevalvonnan ja tuulivoiman rinnakkaiseloa Itä-Suomessa. Toivottavasti tämä osaltaan vauhdittaa tuulivoiman rakentamisen mahdollisuuksia. Olemme myös edistäneet merituulivoiman rakentamista.

– Suomessa on vakaa toimintaympäristö, mikä on keskeistä investointien käynnistymiselle. Korostaisin myös kotimaisen osaamisen merkitystä. Olemme esimerkiksi yksi cleantech -alan johtavia maita patenteilla mitattuna.

Minkälaisilla muilla toimenpiteillä Suomi voi menestyä kilpajuoksussa, johon liittyy äärettömän merkittävät ympäristölliset ja taloudellisetkin potentiaalit?

– Toimet ilmastokriisin hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luontokadon pysäyttämiseksi vaikuttavat ratkaisevasti tulevien sukupolvien hyvinvointiin ja Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen sekä koko talouteen. Näiden kriisien vaikutukset koskettavat kaikkia sektoreita ja toimijoita yhteiskunnassa.

– Ennakoitava toimintaympäristö sekä erilaisten klustereiden tukeminen on tärkeää. Siirryttäessä hiilineutraaliin hyvinvointivaltioon on keskeistä luoda mahdollisimman hyvät edellytykset kestävälle kasvulle ja kilpailukyvylle. Osaaminen on yksi keskeinen elementti kilpailussa.

– Rahoitusmarkkinoilla on keskeinen rooli yksityisen rahoituksen kanavoitumisessa vihreän siirtymän investointeihin. Rahoitusmarkkinoilla on käynnissä murros, jossa kestävyysnäkökulmat tulevat yhä enemmän ja laajemmin osaksi toimintaa. Tämä kehitys vaikuttaa jo nyt rahoituspäätöksiin, riskienhallintaan ja hinnoitteluun. Myös valtiolla on tärkeä rooli kehityksen vauhdittamisessa ja pitkäjänteisten näkymien luomisessa.

Tuotamme Ilmattarella lähivuosina merkittävän maatuulivoimamäärän lisäksi myös merituuli- ja aurinkovoimaa. Miten näette huippuasiantuntijaorganisaatio Ilmattaren roolin vihreän siirtymän ja energiapolitiikan päätöksenteossa ja toteutuksessa?

– Ilmatar on hyvä esimerkki yrityksestä, joka on tunnistanut uusiutuvaan energiaan ja vihreään siirtymään liittyvät kaupalliset mahdollisuudet. Suomalaisella elinkeinoelämällä on suuret mahdollisuudet ei ainoastaan kotimaassa, vaan laajemmin Euroopassa ja globaaleilla markkinoilla. Edelläkävijäyritykset tulevat hyötymään tässä eniten.

– Samalla elinkeinoelämä on tärkeä kirittäjä ja tukija myös valtion ilmastopolitiikalle. Poliittisten päätösten osalta olennaista on se, että näkymät investoinneille ovat ennakoitavia ja Suomi jatkaa uralla kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035. Siksi on erityisen tärkeää, että myös tulevat hallitukset sitoituvat tavoitteeseen eivätkä tee ilmasto- ja energiapolitiikan u-käännöstä.

Voisiko valtion toimesta järjestää kuntien virka- ja luottamusmiehille (pakollista) koulutusta vihreää siirtymää tukevien prosessien oikeanlaisesta ja oikea-aikaisesta hoidosta?

– Tietouden levittäminen on todella tärkeää. Ympäristöministeriö järjestää valtakunnallisia koulutuspäiviä, joissa käsitellään vihreää siirtymää tukevia prosesseja. Esimerkiksi tuulivoimaa käsitellään vuosittain järjestettävillä kaikille avoimilla Rakennetun ympäristön energiakysymysten neuvottelupäivillä. Myös ELY-keskukset voivat järjestää alueidensa kunnille tilaisuuksia ja koulutusta riippuen kuntien tarpeista.

Voisiko uusiutuvan energian hallinnollisia resursseja tukevia varoja ohjata oikeusasteiden lisäksi ohjeistuksien selkeyttämiseen, esimerkiksi rakennuslupien osalta, sekä niiden pohjalta toimijoiden ja viranomaisten kouluttamiseen?

– Näen, että selkeillä ja ajantasaisilla ohjeistuksilla on tärkeä rooli. Uudessa rakentamislaissa lupaprosessia sujuvoitetaan siirtymällä yhteen lupamuotoon, rakentamislupaan. Samaan aikaan uudistetaan rakentamista koskevia säädöksiä niin, että ne ohjaavat paremmin vähähiiliseen rakentamiseen.

Itä- ja Kaakkois-Suomen kysymys liittyen tuulivoimarakentamisen ja Puolustusvoimien ilmavalvontatutkiin on eräs merkittävä ja ratkaisuja edellyttävä kysymys. Mitä ajatuksia tästä?

– Tuulivoiman alueellinen hajauttaminen olisi tärkeää, sillä tuuliolot vaihtelevat maan eri osissa. Kun Länsi-Suomessa on tyyntä niin Itä-Suomessa voi hyvinkin tuulla. Syyskuussa työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö asettivatkin yhdessä selvitysmiehen, kenraaliluutnantti evp Arto Rädyn, kartoittamaan teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja itäisen Suomen tuulivoimarakentamiseen ja aluevalvontaan liittyvien esteiden purkamiseksi. Tämä tärkeä työ valmistuu tammikuun loppuun mennessä.

Olisiko järkevää tukea suomalaisen vihreän vedyn tuotannon käyntiin saamista tässä hetkessä?

– On tärkeää, että valtio auttaa uusiutuvaan energiaan pohjautuvan talouden alkuinvestointien tekemisessä: olihan julkinen raha tärkeässä roolissa tuulivoimankin edistämisessä ennen kuin se muuttui markkinaehtoiseksi.

– Vetyratkaisujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa edistetään Business Finlandin kilpaillun TKI-rahoituksen puitteissa. Vetytalouden pilotti-, skaalaus- ja täyden mittaluokan investointihankkeet puolestaan soveltuvat hyvin Finnveran, Tesin ja Ilmastorahaston nykyisiin rahoituksen painopisteisiin. Suomen kestävän kasvun ohjelmasta on varattu 150 miljoonaa euroa vähähiiliseen vetyyn ja hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen. Euroopan komission rahoitusta on saatavilla mm. Innovaatiorahastosta, Horizon Europesta, Suomen kestävän kasvun ohjelman vetyhausta ja useista muistakin rahoituskanavista.

– Puhtaat, ympäristöystävälliset vetyhankkeet voivat myös luvitusvaiheessa hakea vihreän siirtymän hankkeiden kiihdytyskaistalle.

Mikko Niimes

Mikko Niimes

Manager, Communications & PR

Ilmatar Virta -sisältöstudio tarjoaa rohkeita ja ajankohtaisia puheenvuoroja uusiutuvasta energiasta ja sen luomista mahdollisuuksista. Tänään tekemämme päätökset sanelevat, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville. Me Ilmattarella luomme puhdasta ja uusiutuvaa energiaa, josta olla ylpeä – nyt ja tulevaisuudessa.