Myyttinen uusiutuva energia
Suomeen rakennetaan nyt joutuisasti tuuli- ja aurinkovoimaa. Verrattain uudet energiamuodot synnyttävät myös epäilyksiä. Eikä ihme: uraauurtavien teknologioiden vaikutuksia pelättiin jo teollistumisen aikakaudella. Tämä juttu purkaa yleisimpiä uusiutuvaan energiaan liittyviä väärinkäsityksiä.
Myytti 1: Tuulivoimala saastuttaa, eikä sitä voida kierrättää.
Tuulivoima on uusiutuvaa ja tuotantovaiheessa päästötöntä. Tuulivoimaloista ei myöskään synny polttoainevalumia maaperään. Raflaavat kauhukuvat kuitenkin uppoavat ihmisiin helpommin kuin positiiviset uutiset. Yksittäiset tuulivoimaloiden siivet on nostettu kierrätyskeskustelussa tikun nokkaan. Myös Ilmattaren teettämästä asennetutkimuksesta käy ilmi, että osa suomalaisista luulee tuulivoimaloiden siipiä vaaralliseksi jätteeksi, joka haudataan maahan.
Todellisuudessa voimaloiden siivet saadaan tällä hetkellä kierrätettyä jopa 90-prosenttisesti. Siipien komposiittimateriaalit eivät ole vaarallista jätettä, vaan niitä kutsutaan hankaliksi jätteiksi kompleksisen rakenteensa vuoksi. Siipi on valmistettu pääosin lasikuidusta, joka voidaan kierrättää esimerkiksi betoniteollisuuden raaka-aineeksi. Siipien koostumus kuitenkin vaihtelee valmistajan mukaan ja siivissä voidaan käyttää myös muita komposiitteja. Esimerkiksi hiilikuidun suuri määrä voi hankaloittaa kustannustehokasta kierrättämistä. Siipimateriaaleja ei enää loppusijoiteta jätteiden käsittelyalueille, kuten vielä viime vuosituhannella. Kierrätysratkaisut ovat kehittyneet valtavasti.
Stena Recyclingin vaarallisten jätteiden liiketoimintapäällikkö Susanna Tarkka-Partanen kertoo, että yhtiö pystyy kierrättämään siipiä teollisessa mittakaavassa. Suomessa on kierrätetty jo toistasataa siipeä. Ilmattaren voimaloista ei ole vielä päätynyt siipiä kiertoon, mutta yritys onkin halunnut vastata kierrätyshaasteeseen etupainotteisesti.
Kun tuulivoima yleistyy, kehitetään myös parempia kierrätysratkaisuja. Stena Recyclingin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Marju Lappi toivoo, että voimalavalmistajat ja kierrätysyhtiöt tekisivät yhä enemmän yhteistyötä. Kun valmistajat ja kierrättäjät jakavat tietoa toisilleen esimerkiksi siipien materiaaliratkaisuista ja niiden kierrätettävyydestä, saadaan synergiahyötyä, kun tuorein tieto on kaikkien osapuolten hyödynnettävissä.
Myytti 2: Tuulivoimalan äänet ovat vaaraksi terveydelle.
Turun Ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä selvitti tuulivoimamelun terveysvaikutuksia Haminan alueella. Tutkimusryhmään kuuluvan psykologian tohtori ja AMK:n erikoistutkija Jenni Radunin mukaan tärkein löydös oli: mikäli tuulivoimaloiden melutasot ovat suomalaisten nykysäädösten mukaiset, ei terveysvaikutuksista tarvitse olla huolissaan.
Ihmisten kokemus on silti todellinen. Ääni voi häiritä ja huolettaa ajoittain kovasti, Radun huomattaa.
Tutkijan mukaan nykysäädösten mukaisilla tuulivoima-alueillakin pitäisi olla enemmän huolissaan tieliikennemelun aiheuttamista terveyshaitoista. Tutkimuksessa tieliikennemelun tasot olivat yli määräysten, mutta hyvin tyypilliset. Tieliikennemeluun liittyi selkeitä terveysvaikutuksia. Vaikka tuulivoimamelu voidaan ajoittain kokea häiritsevänä, muita terveysvaikutuksia siihen ei liittynyt.
Toisaalta eräässä tutkimuksessa selvisi, että mikäli kunta tai yksityishenkilö hyötyy tuulivoimasta vaikkapa kiinteistöverojen muodossa, hyötyjät eivät häiriinny melusta ollenkaan, eikä muitakaan valituksia tule.
Myytti 3: Kiinteistöjen hinnat laskevat tuulivoima-alueilla.
Tuulivoimayhdistyksen tilaaman ja Finnish Consulting Groupin sekä Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan tuulivoimaloilla ei ole ollut vaikutusta asuinkiinteistöjen hintoihin. Tutkimus käsitti kahdeksan suomalaista kuntaa, joihin on rakennettu tuulivoimaa vuosina 2012–2021. Asuinkiinteistökauppojen ajankohtia verrattiin tuulivoiman käyttöönottoajankohtiin ja asuinkiinteistöjen yleinen hintakehitys huomioitiin.
Vuodesta 2010 vuoteen 2020 vanhojen omakotitalojen hinnat ovat laskeneet Suomessa keskimäärin yli viisi prosenttia. Ainoastaan yli 100 000:n asukkaan kaupungeissa vanhojen omakotitalojen hinnat ovat nousseet 2010-luvulla.
Myytti 4: Kansalaisilta evätään pääsy tuulivoimala-alueelle.
Voimala-alue on kaikkea muuta kuin suljettu: voimaloita pääsee tarkkailemaan lähietäisyydeltä. Alueella saa marjastaa, metsästää ja virkistäytyä samaan tapaan kuin ennen voimalan rakentamista. Tieverkostoja kunnostetaan huoltotöiden turvaamiseksi, joten metsälle voi päästä entistä helpommin.
Talvella voimala-alueella ulkoilevien tulee varoa mahdollista putoavaa jäätä. Kun kylmä ilma ja ilmassa oleva vesi kohtaavat, ne tarttuvat tuulivoimalan lavan pintaan ja muodostavat jääkerroksen. Jään tippuminen ja osuminen ihmiseen on hyvin epätodennäköistä, mutta asia on hyvä pitää mielessä.
Myytti 5: Tuulivoimalat silpovat lintuja.
Tuulivoiman vaikutuksia linnustoon on tutkittu Perämeren rannikkoseudulla, jossa kulkee muuttolintujen reittejä ja myös voimaloita on tiheimmin Suomessa. Voimaloista ei ole muodostunut erityistä riskiä linnuille. Nykyaikaiset tuulivoimalat sijoittuvat niin etäälle toisistaan, etteivät ne estä lintujen liikkumista voimala-alueilla.
Tuulivoimahankkeiden suunnitteluvaiheessa selvitetään suojeltavien eläinten ja kasvien esiintyminen alueella. Lintujen muuttoreitit selvitetään ja esimerkiksi tärkeisiin pesimäalueisiin pidetään suojaetäisyyksiä.
Myytti 6: Tuulivoimasta hyötyvät vain ulkomaiset sijoittajat.
Suomen tuulivoimaloista 70 % on suomalaisomistuksessa ja loput 30 % eurooppalaisessa omistuksessa. Useimmat tuulivoimahankkeet ovat olleet vain institutionaalisten sijoittajien saatavilla, mutta viime vuosina tuulivoima on haluttu tuoda myös yksityisten sijoittajien saataville. Tuulivoima tuo kuntiin kiinteistöverotuottoja, ja joissakin tapauksissa esimerkiksi kuntavero on laskenut tuntuvasti.
Uusiutuvaan energiaan sijoittaminen edistää Suomen tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä ja on siis kannattavaa riippumatta sijoittajan kansalaisuudesta.